Hyvä käyttäjä, onnittelut Homotutka 2.0 -ohjelmiston onnistuneesta asentamisesta aivoihisi! Ennen kuin jatkat eteenpäin, haluaisimme hieman kertoa, mitä uusia ominaisuuksia tässä ohjelmistopäivityksessä on!

Koska olet asentanut tämän päivityksen, olet aiemmin käyttänyt ohjelmiston aiempaa versiota, Homotutka 1.5 Fag Home Premium Editionia. Uskomme, että olet ollut tyytyväinen ohjelmiston suorituskykyyn ja etenkin sen ominaisuuteen bongata pian kaapista ulos tulossa olevia homoseksuaaleja Alepan jauhelihatiskillä kumartumassa hemaisevasti ottamaan käsiinsä… ah… jauhelihaa.

Tuotekehitysosastomme on kuitenkin kahden viime vuoden ajan tehnyt ahkerasti töitä tämän uuden version kehittämisessä. Emme ole rakentaneet vanhan koodin päälle, vaan Homotutka 2.0 perustuu täysin uudelle ohjelmistoalustalle. Muun muassa tämän ansiosta se löytää sinulle homoja yli 40 prosenttia nopeammin ja enemmän ja paremmin muotoutuneilla vatsalihaksilla.

Tämä päivitys on tarpeellinen siksi, että homotutkien toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut ratkaisevasti. Takana ovat ne ajat (2003 ja 2004), jolloin homoseksuaalit olivat piilossa omissa erillisissä ravintoloissaan ja siinä tv-ohjelmassa, jossa he pukivat heteron oloisia miehiä homomaisiin vaatteisiin. Nykyisin homoseksuaaleja liikkuu kaikkialla. Eikä vain ihmisiä! Myös monet eläimet ovat homoja, samoin kasvit. Ja esineet. Jopa homotutkat ovat nykyisin homoja! Homotutka 2.0 on rakennettu herkäksi reagoimaan kaikkiin näihin toimintaympäristön muutoksiin.

Käydään siis seuraavaksi läpi joitakin ohjelmistopäivityksen uusia ominaisuuksia.

Luonnollisesti ohjelmistoon on päivitetty lista kuuluisista ihnisistä, jotka ovat homoseksuaaleja. Tiesitkö esimerkiksi, että Pet Shop Boysit ovat homoja? (Tiettävästi.) Nyt tiedät! Päivitetyssä versiossa on muun muassa lisätty tieto siitä, että Jari Sillanpää on homo. Siis sitä ei olisi millään voinut arvata, ei millään. Yllättävämpää olisi vain, jos vielä Marco Bjurströmkin osoittautuisi homoksi.

Vanhan ohjelmistoversion yksi vahvuuksista oli toiminta kuntosalin pukuhuoneessa. Homotutkan aiempikin versio pystyi melko luotettavasti erottamaan, ketkä pukuhuoneessa alasti lorvailevat ja muiden genitaaleja tsekkailevat lihaksikkaat miehet olivat, jos sallitte ilmaisun, takaportin miehiä. Ohjelman algoritmi otti huomioon sellaisia tekijöitä, kuten miten kauan henkilö käytti pukuhuoneessa alasti olemiseen ilman mitään järkevää syytä. Lueskeliko hän rennon huolettomasti Z-lehteä alasti vihellellen ja nauraen rasvaisesti sen jutuille. ”Ei jumalauta, miten homo lehti!” he saattoivat huutaa kirkuen ja sitten kikattaa. (Homouden mahdollisuus: 77 prosenttia.) Soittivatko he sinulle mandoliinilla serenadeja, kun yritit vaihtaa vaatteita? (Homouden mahdollisuus: 92 prosenttia.) Katsoivatko he sinun jalkoväliisi aavistuksen liian kauan? Olivatko he tuoneet pukuhuoneeseen teltan, jossa he yöpyivät, jotta heidän ei tarvitsisi poistua? Oliko heillä kiikari, jolla he tiirailivat genitaalejasi? Homotutka on aina osannut reagoida näihin kysymyksiin.

Uusi homotutka poimii entistä tarkemmin myös ihmisten puheista merkkejä heidän mahdollisesta taipumuksestaan olla ”B-rapun miehiä”. Esimerkiksi jos mies sanoo: ”Minä taidan googlata sen” liudentaen goo-tavua pehmeällä äänellä, Homotutka ilmoittaa virkkeessä olevan jotain hyvin hintahtavaa. (Heteron erottaa siitä, että hän sanoo: ”Minä taidan wapata sen”, mutta ei juuri muusta.)

Muita avainfraaseja tai -sanoja, joista Homotutka 2.0 tunnistaa homon. ”Porkkanan kuoriminen”, ”banaanin kuoriminen”, ”fallossymbolin muotoisen esineen kuoriminen”, ”fallossymboli”, ”fallos”, ”penis”, ”peenis”, ”peeeeeeeeeeeeenis” (?), ”anna nyt sitä munaa, homo”, ”anna nyt sitä peee(eeeeeeeee(?)ee)eenistä” sekä ”homo”. Muitakin sanoja on ohjelmaan koodattu, mutta nämä ovat tärkeimmät.

Tämän lisäksi Homotutka 2.0:ssa on toki muitakin suuria peniks… tarkoitan, muutoksia. Hupsan, freudilainen peni… lipsahdus!

Palataan taas sinne kuntosalin pukuhuoneeseen. Otetaan tilanne, että olet tullut juuri rankasta lihastreenistä. Tulet pukukopillesi ja alat riisua vaatteitasi. Huomaat, että vieressäsi riisuutuva mies ottaa vaatteitaan pois kovin kiireettömän oloisesti. Aivan kuin hänellä ei olisi muuta tekemistä kuin hengailla pukuhuoneessa. Huomaat, että hän katsoo sinua. Vieno hymy nousee hänen kasvoilleen. Kysäiset häneltä rennon huolettomasti normaaliin tyyliisi: ”Hei, haluaisitko kokeilla hauislihastani? Heteroitahan me tässä kaikki ollaan!”

Tämä mies (joka esittäytyy Börjeksi) suostuu ehdotukseesi. Pyyhe lanteillaan hän astuu luoksesi. Ojennat hänelle kättäsi, ja hän sivelee hauislihastasi.

”Se on niin… kova. Ja kiinteä”, Börje sanoo. ”Olet varmasti treenannut paljon.”

”Kyllä vain”, sinä sanot. ”Haluaisitko seuraavasti kokeilla reisilihaksiani?”

”Ehdottomasti! Noita minä voisin vaikka wapata!” Börje sanoo.

Ojennat hänelle reittäsi, ja hän sivelee sitä hellästi. ”Jokainen lihas erottuu”, Börje sanoo. ”Olet veistoksellinen. Kuin Vitruviaan mies.”

”Kiitos”, sanot hänelle. ”Halataanko?”

Börje hymyilee. ”Halataan vaan.”

Kiedotte kätenne toistenne ympärille pehmeästi. Pysytte siin… HETKINEN. Mitä Homotutka 2.0 sanoo tästä tilanteesta? Jatkuuko halaus hieman liian ptkään? Diagnoosi on selvä: Börje on potentiaalinen homoseksuaali. Hänessä on selvää potentiaalia. Potent… Niin, siis potentiaalia. Potentiaalia toiseen potenssiin. Siis matemaattisessa mielessä. Omnipotentti. Potenssi jolla on patentti. Eikä yhtään latent[NO VOI HELVETTI TÄTÄ PASKAA. -editori]

***

Toivomme, että asetat Homotutka 2.0:n ottamaan vastaan myös tulevaisuudessa tarjolle tulevat automaattipäivitykset. Haluathan tietää, onko ensi viikolla työpaikallesi tuleva uusi Eerik ”palouloskäynnin miehiä”? Ja meneekö naapurisi Hannu ”sinne, minne kukaan mies ei ole koskaan aikaisemmin mennyt, paitsi jos on homo”? Entä onko Eskolla ”kiinteä liittymä” vai ”lankaliittymä”? Matkustaako Jorma mielellään ”Turkuun” vai ”Tampereelle?” Onko Börje ”homo” vai ”hetÄH

Jos haluat tilata uutiskirjeemme homoseksuaalien uusimmista käänteistä, klikkaa tästä – elleivät homoseksuaalit ehdi klikata sinua ensin! ÄH! HE EHTIVÄ äh älkää lopettak

Mitä Susan kuuli

25 helmikuun, 2007

Olen esimerkiksi istunut Matin vieressä useaan kertaan autossa, kun hän on puhunut työhönsä liittyviä puheluita, Kuronen kertoi Iltalehdessä eilen. – Ilta-Sanomat, 23.3.

***

”Vanhanen.”

”Ai, terve.”

”Joo.”

”Joo.”

”Tukiaisia maalaisille, kaupunkilaisten rahoista.”

”Joo.”

”Joo. Kuulemiin.”

***

”Vanhanen.”

”Ai terve, Mauri. Taas. Soittelet sitten taas. Mitäs nyt?”

”Joo.”

”Joo.

(Pitkä tauko.)

”Sinulla ei siis ollut mitään asiaa? Sinä tunnet vain olosi kovin yksinäiseksi? Ja sinusta tuntuu, että kaikkialla tehdään pilaa sinusta. Mehän olemme puhuneet tästä. Se on vain media ja yleinen mielipide, joka on sinua vastaan.”

”Joo. Jutellaan taas.”

***

”Vanhanen.”

”Ai, hei… Tuota, nyt on hiukan huono hetki… (Supisten:) Mehän sovimme, että et soittaisi tähän numeroon!”

”No hyvä on.”

”Minulla on päälläni harmaat sukat, Black Horsen alusvaatteet ja harmaa puku. Mutta kysymys on, mitä sinulla päälläsi?”

”Ou yeah.”

”Minä soitan sinulle myöhemmin. Nyt en voi puhua tarkemmin.”

***

”Vanhanen.”

”Ai, terve.”

”Joo.”

”Joo.”

”Siltarumpuja Mynämäelle, rikkaisten töölöläisrouvien rahoista.”

”Joo.”

”Joo. Kuulemiin.”

***

”Vanhanen.”

”Joo, voin puhua. Anna tulla vain. Ei tässä ole minun kanssani kuin tiedät-kyllä-kuka.”

”Joo, hah hah, tässä me ollaan oltu jo jonkin aikaa.”

”Kunhan ei sitten mene liian myöhään. Minulla on tänä iltana vähän muita suunnitelmia. Jos tiedät, mitä tarkoitan.”

”Siis tarkoitan, että aion vähän ’kylvää siementä hedelmälliseen maaperään’. Heh heh. Maalaistermiä käyttääkseni. Aion ’laittaa vähän viljaa viljasiiloon’. Ymmärrät kai? Aion siis ’lypsää valkoista nestettä omasta pikku utareestani’, jos hoksaat sana- ja ajatusleikkini, heh heh. Tarkoitus olisi vähän ’nostaa tukia EU:n rakennetukirahastosta’!”

”Siltarumpu!”

***

”Vanhanen.”

”Siis… minä sanon viimeisen kerran, tässä numerossa ei ole ketään ”Matti Pikkuvanhasta”! Lakkaa soittelemasta minulle näitä pilasoittoja! Olet soitellut minulle jo vuosia! Kuka sinä edes olet, sinä salaperäinen vainoajani? Kuka sinä ol…? Haloo?”

****

”Vanhanen.”

”Ai terve! Mikä on tilanne?”

”Loistavaa! Uusi uuniperunasatsi on siis tullut? Tilaan heti… ainakin kymmenen. No, pistä parikymmentä. Oikein sellaista isoa ja muhkuraista. Mutta ei mitään rupia. En voi sietää rupia. Ja pidä huoli, että ne perunat eivät käy lähelläkään sipuleita. Olen kai ennenkin puhunut sinulle, mitä mieltä olen sip… Okei, en sano sitä enää. Kuulemiin!”

***

”Vanhanen.”

”Mitä? Dow Jones -indeksi on noussut 2,3 prosenttia!”

”Osta! Myy! Osta! Pidä! Osta! Osta! Osta!”

”Ei haittaa, osta siitä huolimatta! Ja myy jotain muuta! Tärkeintä ei ole voitto, vaan treidaus!”

***

”Vanhanen.”

”Ai, terve.”

”Joo.”

”Joo.”

”Separaattoreita takahikiäläisille junteille, rahat mielenterveysongelmaisten kontulalaisnuorien rahoista. Minusta on hienoa olla keskustalaispoliitikko!”

”Joo.”

”Joo. Kuulemiin.”

***

”Vanh… EI! TÄSSÄ NUMEROSSA EI OLE KETÄÄN MATTI PIKKUVANHASTA! JÄTÄ MINUT RAUHAAN!”

***

”Vanhanen.”

”Ei, en ole pahassa paikassa. Voin puhua luottamuksellisia asioita. Tai no, on tässä eräs henkilö. Tiedäthän, koodinimi Pussit tyhjiksi.”

”Kyllä, hän on tässä näin. Pussit tyhjiksi. Keksin koodinimen siitä, kun… No, se on pitkä juttu. Mutta kyllä minä voin puhua. Ei hän kuitenkaan mitään ymmärrä. Dumb bitch! Hah haa!”

”Kyllä hän tätä puhelua kuuntelee. So what? Mother fucka bitch saa kuunnella niin paljon kuin haluaa. Like I give a fuck ass bitch Lordi. Get tha fuckk outta here! Hah haa!”

”Pussit tyhjiksi. Hei jätkät, Pussit tyhjiksi. Minä haluan kertoa, ihan luottamuksella, mistä minä keksin tuon koodinimen. Se oli alunperin Pussit tyhjiksi, pihviä naamaan, mutta se oli jotenkin liian monisanainen. Joten minä lyhensin sen. Minun täytyy nyt sanoa, mitä minä sillä tarkoitan. Minä tarkoitan sillä sitä, että…”

”Miksi sinä keskeytit minut? Miksi en saa sanoa sitä ääneen? Sehän se koko tämän jutun tarkoitus on! Minä olen Euroopan presidentti. Se ei ole helppoa työtä se. Kun tulen kotiin raskaan työpäivän jälkeen, haluan vain saada pussit tyhjiksi ja syödä uuniperun(tämän kolumnin loppu on sensuroitu kirjoittajan kuolemaa tekevän äidin pyynnöstä).

Kuuma uuniperuna

20 helmikuun, 2007

Maistut paremmalta kuin uuniperuna. – Pääministeri Matti Vanhanen

Nyt kun uuniperunat ovat nousseet kansallisen keskustelun keskiöön – minne ne kuuluvatkin -, rohkenen minäkin lopulta puhua suuni puhtaaksi uuniperunoista. Pääministerimme on lopulta antanut tälle vaiennetulle vähemmistölle äänen. Enää meitä ei voi pysäyttää. Enää ei voi estää sitä, että tämä aliarvostettu herkku nostetaan takaisin suosioon ja kansakunnan kaapin päälle!

Aliarvostettu? Uuniperuna? Kyllä vain!

Kulinaristisissa piireissä, joissa melko usein liikun, uuniperuna on pitkään ollut vaiettu aihe, suoranainen tabu. Siitä ei koskaan kuule puhuttavan kehuttaessa suomalaisia erikoisherkkuja. Kun Ranskan presidentti Jacques Chirac taannoin pilkkasi suomalaista ruokaa, hän jätti tarkoituksella mainitsematta uuniperunan, koska hänen ivaltaan olisi pudonnut pohja pois. Ja Silvio Berlusconi – emme ehkä tiedä, mitä on parmankinkku, mutta meillä on täällä lanttua ja ennen kaikkea uuniperunaa!

Minulle uuniperuna on kuin vieno ruusu. Mielessäni uuniperunan ympärille käärittävä folio on kuin ruusun terälehdet. Ne kätkevät sisälleen kauniin salaisuuden. Kun riisun uuniperunaa foliostaan, se on kuin kääntäisin yksi terälehti kerrallaan ruusun terälehtiä – paljastaen lopulta ruusun koko kauneudessaan, kuin kukkean neidon. Samalla tavalla folion rapina sykähdyttää sydäntäni, kun näen höyryävän uuniperunan hitaasti paljastavan salansa minulle.

Nuorempana, kun äitini teki minulle jatkuvasti uuniperunoita (hän muuten kutsui minua aina pikku uuniperunakseen, ja kuulemma jo ennen syntymääni hän oli aina kehunut ystävilleen, että hänellä on ”peruna uunissa”, jolla hän ilmeisesti viittasi minuun), minulla oli tapana pitää niitä vain uuniperunoina. Yksi ei ollut toista kummempi.

Mutta myöhemmin, kun aikuisiällä todella paneuduin uuniperunoihin, huomasin niissä samanlaisia vivahde-eroja kuin enologit huomaavat viineissä. Viinintuntijat ovat luoneet kokonaisen sanaston viinien ympärille; tuo sanasto auttaa heitä paremmin erottelemaan viinien makuja ja vivahteita. Viini antaa enologille paljon enemmän juuri näiden sanojen ansiosta. Samalla tavalla minä olen oppinut erottamaan uuniperunoita. Yksi peruna voi olla jauhoinen, toinen muhkurainen, kolmas kiinteä, neljäs rupinen, viides maltoinen ja niin edelleen. Kuin lumihiutaleet, kaksi uuniperunaa ei voi koskaan olla samanlaisia. Ei vain voi!

Uuniperunat ovat ilmeisesti sellainen asia, että kaikkien käsityskyky ei vain yllä niiden tasolle. Esimerkiksi kun teen ystävilleni työllä ja rakkaudella uuniperunoita, he kysyvät aina: ”Mutta etkö aio tarjota mitään niiden kanssa?”

En tiedä, mistä aloittaa. Uuniper…? Kanss…? Tällaisina hetkinä jään vain tyhjästi tuijottamaan heitä, kiusallisen tietoisena siitä sanattomasta muurista, joka välillemme on juuri noussut. Miksi kukaan haluaisi syödä uuniperunan lisäksi jotain? Eikö se vain saastuttaisi uuniperunan puhtaan kauniin maun? Eikö se häpäisisi uuniperunan? He sanovat, että uuniperuna sellaisenaan on ”kuivaa”. Jos jokin on kuivaa, se on heidän makunystyränsä, jotka eivät kykene erottamaan uuniperunan eri nyansseja. He kaipaavat ”vaihtelua” – muutakin ruokaa kuin uuniperunaa. Minä voin laittaa kyllä perunan uuniin ilmankin foliota, jos se on siitä kiinni. Olen villi ja vaarallinen mies!

En voisi ikinä sanoa kenellekään naiselle, että hän maistuu paremmalta kuin uuniperuna. Paremmalta kuin tavallinen peruna – kyllä, joillekin rotunaisille näin voisin sanoa. Mutta paremmalta kuin uuniperuna? Voisin kuvitella, että jotkut naiset voivat maistua melkein yhtä hyvältä kuin uuniperuna. Mutta silloin heidän olisi täytynyt juuri sitä hetkeä ennen syödä uuniperunaa. Eikä se siltikään olisi sama asia. On yksi asia maistua lähes yhtä hyvälle kuin uuniperuna; aivan toinen asia on olla uuniperuna. Olen aina sanonut naisille, ettei riitä, että he haluavat maistua uuniperunoilta: heidän olla pitää olla uuniperunoita! Hämmästelen edelleen, miten huonosti tämä yksinkertainen sanoma menee perille.

Jotkut esteetikot ovat sanoneet, että kananmuna on luonnon kauneimmin muotoiltu esine. Rohkenen olla eri mieltä. Minulle kauneinta, mitä luonto voi tarjota, on uunista juuri ulos otettu uuniperuna. Se on aika soikea, vähän kuin kananmunakin – mutta uuniperunassa on elämää, särmää, muhkuroita, vastoin kuin kliinisen applemaisessa munassa. Ymmärrän kyllä nuoria, jotka elämänkokemuksen puutteessa näkevät kauneutta kananmunissa. Mutta uskon, että kun he tulevat vanhemmiksi, he näkevät myös uuniperunan kauneuden.

Mutta sitä odotellessa, minä otan jälleen jääkaapista perunan ja käärin sen hitaasti, rakkaudella foliopaperiin. Vielä nyt se on tavallinen peruna, mutta kun se puolen tunnin kuluttua tulee uunista, se on kasvanut täyteen mittaansa, siitä on tullut… uuniperuna. Sen jälkeen riisun sen hellävaroen ja kauniita sanoja kuiskaillen foliostaan – ja lopulta minä rakastelen sitä rajusti, siis omalla tavallani, siis syömällä sen.

Kysymys: Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon. Kerro lyhyesti, mistä siinä on oikein kysymys.

Optimisti vastaa: Mielelläni! Lyhestä virsi kaunis! Mitä sitä suotta lavertelemaan, kun voi puhua lyhyesti! Jää aikaa muuhunkin, kuten hauskanpitoon ja biletykseen! Mutta siis: ilmastonmuutos. Lyhyesti siinä on kyse siitä, että maapallon ilmasto on muuttumassa. Ja mikäs sen parempaa!

K: Parempaa? Mutta uutisia lukemalla olen kyllä saanut sen kuvan, että seuraukset voisivat olla huonoja. Jopa katastrof…

O: Ä-ää! Äläpä käytä sitä sanaa! Ei ole katastrofeja, on vain iloisia yllätyksiä! Huomaatko, miten realistien salakuljettamat termit, kuten katastrofi, hiipivät sinunkin kielenkäyttöösi? Pyyhi ne nopeasti pois ja ajattele hattaria ja karusellejä! Tietysti media sanoo, että ilmastonmuutoksen seuraukset ovat huonoja. Heidänhän täytyy myydä lehtiä! Ja hyvä heille vaan! Mutta jos ilmastonmuutosta katsoo oikein, sehän on vain todella mahtava juttu!

K: Mutta olen lukenut, että merenpinnat nousevat ja Afrikka aavikoituu ja kansanvaellukset tulevat ja…

O: Ptruu, ptruu! Nuo sananvalinnat! Ilmiselviä kyynikon tai pessimistin tai maanis-depressikon sanoja! Merenpinnat nousevat – miksi et sano, että rannalle tulee lyhyempi matka! Kansanvaellukset – miksi et sanoisi, että turismiteollisuus kukoistaa!

K: Pahimpien ennusteiden mukaan miljoonien ihmisten kodit jäävät veden alle, jos merenpinta nousee tarpeeksi. Eikö se ole vakava ongelma? Miten kukaan voi nähdä siinä mitään hyvää?

O: Ajatellaan asiaa näin. Kuka tahansa geologi voi kertoa sinulle, että elämme nyt interglasiaalista kautta. Eli siis jääkausien välistä kautta. Jääkaudet ovat historiallinen fakta. Ne kestävät kymmeniä, satoja tuhansia vuosia, ja niiden välissä on sitten sellainen reilu 10 000 vuoden pituinen lauhempi jakso, joka yleensä saa alkunsa Arno Kotron uuden runokokoelman julkaisun aikoihin. Edellinen jääkausi loppui reilut 12 000 vuotta sitten. Joten periaatteessa todennäköistä on, että seuraava jääkausi on yllättävän lähellä. Jos me voimme maapalloa lämmittämällä mitenkään estämään sen, sen pitäisi olla aika hyvä asia. Totta, merenpinnan nouseminen on huono asia rannikkoseuduille, mutta ei ole kehumista siinäkään, että Euroopan peittää kolmen kilometrin paksuinen jäämassa. Hetkinen, nythän minä puhun kuin pessimisti! Ei jääkausi niin paha asia olisi! Olisi aina hyvät hiihtokelit!

K: Ilmastonmuutos voi johtaa myös siihen, että monet eläinlajit muuttavat alueille,jotka eivät ole niiden luonnollista ympäristöä – monet tuhoeläimet saattavat aiheuttaa maataloudelle suuria vahinkoja vieraassa ympäristössä.

O: Jos kerran maataloustukia ei poisteta, miten muuten me saamme maatalouden polvilleen?

K: Ja kansanvaellukset… Kotiseutunsa menettäneet ihmiset saattavat virrata miljardeittain toisille alueille. Näetkö tässä pakolaisaallossa mitään hyvää?

O: Geenipooli sekoittuu!

K: Entä miljoonien ihmisten koleran ja lavantaudin kalvamat pakolaisleirit?

O: Ulkoilma karaisee!

K: Pakolaisleireillä tapahtuvat raiskaukset?

O: Ainakin raiskaajalla on hauskaa!

K: Estääksemme hiilidioksidipäästöt joudumme rajoittamaan teollisuuden päästöjä, mikä saattaa leikata talouskasvua voimakkaasti, heikentää työllisyyttä, lisätä suhteellista eriarvoistumista ja suoranaista köyhyyttä. Kuinka kommentoit?

O: Sitten ihmiset eivät ostaisi niin paljon turhanaikaista krääsää, kuten uuden jääkaapin hajonneen tilalle! Tai lääkkeitä. Aina niitä sydänlääkkeitä sairaille!

K: Uuden ilmastoraportin mukaan on mahdollista, että ilmaston lämpiäminen on jo peruuttamatonta.

O: Turhaan me sillä sitten enää päätämme vaivaamme! Eletään kun vielä voidaan!

K: Mutta eikö ole lähinnä itsetuhoista olla välittämättä planeettamme kohtalosta?

O: Jos itsetuho vie meidät lähemmäs taivaan portteja ja iankaikkista elämää, niin minä sanon vain, että bring it on!

K: Mutta etkö sinä…

O: Katsos nyt. Asia on näin. Me emme mahda maapallon ilmastolle yhtään mitään. Jos se lämpenee, se lämpenee. Jos se kylmenee, se kylmenee. Viime 12,000 vuoden ajan ihmisillä on vain käynyt älytön tuuri, että meillä on sattunut olemaan niin hyvät säät. On voitu synnyttää tällainen kiva pikku sivilisaatio! Pleikkareita ja kaikkea! Mutta se on varmaa, että kelit muuttuvat jossain vaiheessa huonommiksi. Joko kylmemmiksi tai kuumemmiksi. Ja sitten ei ole kenelläkään kivaa. Joten eikös vain nautita jokaisesta hyvästä hetkestä, joita meillä on?

K: Mutta me voisimme vielä vaikuttaa…

O: Jos minulta kysytään, niin sää on kuin naisen mieli. Huonoja tuulia tulee ja menee, eikä niistä pidä välittää, niin kuin ei pidä välittää naisten tunteistakaan. Ja siinäkin mielessä ilmasto on samanlainen kuin naiset, että kummatkin ajautuvat ennen pitkää jääkauteen.

K: Mutta…

O: Tarkoitan siis, että kaikki naiset ovat frigidejä.

K: Tuo ei kyllä kuulosta kovin optimistiselta.

O: Ei se haittaa! Minä pidän frigideistä naisista! He ovat niin kiitollisia, kun heidän kanssaan menee sänkyyn.

K: Nyt taidat sekoittaa heidät sokeisiin naisiin.

O: Voi vittu!

Emmä voinu tietää!

6 helmikuun, 2007

”Jokapäiväinen ravintolassasyöminenkin jäi meillä siihen. Oli sokki huomata, ettei pääse enää mihinkään. Olisi ollut kiva tietää siitä etukäteen.” – Kahdeksankuisen vauvan Ilari-isä vanhemmuuden tuomista yllätyksistä, HS:n helmikuun kuukausiliite.

Muita asioita, joista olisi ollut kiva tietää etukäteen:

”Menin mukaan kilpailijaksi Big Brotheriin, ja sitten ne näyttivät telkkarissa, kun minä yritin humalassa riisua huonekavereitani ja nukahdin omaan oksennukseeni. Olisi ollut kiva tietää etukäteen, että voisin joutua telkkariin.” – Sanna, 24 v.

”Se Nigeriasta tullut sähköposti, jossa pyydettiin apua Nigerian ex-kuninkaan langon vävyn miljoonaomaisuuden palauttamiseksi, vaikutti ihan järkevältä ja uskottavalta. Olisi ollut kiva, että tällaisista asioista kerrottaisiin jossain.” – Mika, 36 v.

”Olisin arvostanut kovasti etukäteen annettua tietoa siitä, että heroiini aiheuttaa riippuvuutta.” – Petri, 40 v.

”Ehkä jollekulle muulle oli kerrottu tästä, mutta minustakin olisi ollut mukava tietää etukäteen, että opiskelemalla folkloristiikkaa humanistisessa tiedekunnassa ei välttämättä saavuta yli 1,500 euron kuukausituloja.” – Milja, 31 v.

”Maksoin koko ikäni kirkollisveroja ja kävin kirkossa siinä uskossa, että kuoltuani pääsisin taivaaseen. Sen sijaan olenkin pimeässä paikassa, jossa en näe enkä kuule mitään, ja happikin alkaa lopp” – Unto, 79 v.

”Minä luulin, että jos vuosikymmenien uurastuksen jälkeen nousisin Nokian toimitusjohtajaksi, elämäni ja olemassaoloni saisi lopultakin merkityksen.” – Olli-Pekka, 53 v.

”Annoin vaaleissa ääneni sosiaalidemokraateille, eikä Suomi muuttunutkaan megapartycentraliksi. Tästä olisi ollut hyvä saada varoitus etukäteen vaalipaneelissa.” – Mirka, 20 v.

”Upotettuani elimeni naisen sisään ja liikuteltuani sitä tarpeeksi kauan edestakaisin, tilanne päättyi kiusalliseen ejakulaatioon. Olisi ollut hyvä, jos tällaisista tilanteista olisi järjestetty jonkinlainen etukäteisinfotilaisuus.” – Make, 19 v.